Mongolia

Vietimme lopulta Mongoliassa vain neljä päivää. Ulan-Bator on tilastollisesti maailman kylmin pääkaupunki, mutta osuimme johonkin lämpöaaltoon, koska pakkasta oli vain -12'C ja alimmillaan -20'C. Pitkähihainen merinovilla-aluspaita oli mainio.

Tiesin etukäteen, että Ulan-Bator on ulkonäöltään kuin neuvosto-venäjän rumimmat puolet koottuna yhteen. Vastakohtaa loivat upouudet korkeat lasitiilitalot ja hotellit, joiden perusteella kaupungissa on köyhyyden keskellä myös isoa rahaa. Kaupungissa oli melko helppoa oleskella, etäisyydet olivat pieniä, ruokaa sai rahalla ja hinnat olivat edullisia.

Ulan-Batorin suurin kuumotus oli liikenne. Liikennevaloja ei kunnioita kukaan, töötti soi kaikilla koko ajan, tiellä on puhveli/kuoppa/joku. UB:n jälkeen Pekingin liikenne tuntui Helsingiltä. Kahtena viimeisenä päivänä kaupungissa oli myös hirvittävä smog. Kylmyys (ja turistien vähyys) ilmeisesti ajaa pummit piiloon, koska kerjäläisiä tai riivaajia ei käytännössä ollut lainkaan. Vain yksi pikkupoika yritti väkisin taskuille.

Matkasimme vuorokaudeksi Terelj-luonnonpuistoon, jossa yövyimme jurtassa ja kokeilin ekaa kertaa hevoista. Meitä opasti noin 10-vuotias Khrana, jonka ohjeistus vasta-alkajalle oli "Nooo! Thisu way!" (huuto tuli takaa päin). Heposia annettaessa heppatyttönä lapsuutensa viettänyt Taija yritti ottaa yksilöä, josta Khrana "Nooo!":n ja elekielen yhdistelmällä ilmaisi, että tämä elukka on jukuripää. Antoi Taijalle siis "helpomman" hepan ja minä sain sen "Noooo!" -version. Eipä se kauheasti mua totellut, vaan olin puolet matkasta Khranan talutuksessa.

Jurtta toimii kuin huono sauna. Ensin se lämmitetään kuumaksi, ja yön aikana lämpö hiipuu hiljalleen lähelle nollaa. Kuinka nukut saunassa? No et mitenkään. Siispä nukkumaanmeno meni läähättäessä ja aamu palellessa. Onko jurtan pointtina siirrettävyys, vai miksei siihen kannttaisi tehdä varaavaa tulipesää? Veikkaisin, että samalla määrällä hiiltä ja halkoja, jolla lämmitettiin nyt jurttaa 24 tuntia (ja aamulla oli kylmä), lämmittäisi meidän huomattavasti suurempaa hirsimökkiä -10'C:ssä 3-5 päivää (eikä aamulla palelisi). Polttopuu hakataan ilmeisesti ainakin osittain vuorella kasvavista puista, joten niiden "tuhlaaminen" turistien vuoksi tuntui ekomielessä kurjalta.

Kokonaisuudessaan Mongolia oli ihastuttava kokemus. Ihmiset olivat todella ystävällisiä (vertailukohtana Moskova) ja luonto aivan valloittava. Mongoliaan olisi mukavaa palata jonain syksynä ennen pakkasia.

Kuvia Flickrissä.