Suomi ja neljä muuta valtiota ovat olleet kolme kuukautta mukana intialaisessa "Visa on Arrival" -kokeilussa. Intian tarkoituksena on kokeilla, lisääkö helpotettu viisumikäytäntö turismia. Mallina on Thaimaa, jossa rajalla lyödään leima passiin ja asia on sillä selvä. Helppoa!
Beta-testasin Intian kokeilun. EN suosittele kenellekään, hommatkaa viisumi etukäteen konsulaatista. Thaimaan "Visa on Arrival" -palvelu ei maksa mitään ja sujuu nopeasti. Intian palvelu maksaa vähintään saman kuin etukäten haettuna lähetystöstä, mutta sen lisäksi aikaa kuluu kentällä tuskalliseen odotteluun. Yksittäistä ihmistä pompotellaan tiskiltä toiselle, ja tiskin ihminen aina katoaa jonnekin - ja yleensä hän ottaa asiakkaan passin mukaan.
Kun saavuin Delhin kentälle, saapuvien aula oli täynnä ihmisiä, jotka jonottivat passintarkastukseen. "Visa on Arrival" -tiski oli tyhjä, ja olin sen ainoa asiakas. Luulin selviäväni nopeasti, mutta muiden jonojen noin 500 ihmisen massa ehdittiin käsitellä samassa ajassa kuin minut (1 kpl). Toisin sanoen kaikki muut jonot olivat tyhjiä, kun pääsin lähtemään.
Mikä meni pieleen?
- etukäteen täyteyt lomakket pitää täyttää uudellen (vaikka ovat identtiset)
- viisumi pitää maksaa Intian rupioilla, vaikka ohjeissa luki että 60 USD käy
- pankkiautomaatti on vasta viisumitiskin jälkeen
- ennen viisumitiskiä oleva valuutanvaihtotiski on aamulla kiinni
- väliaikaiselta valuutanvaihtajalta ei saa tasan 60 USD:n verran rupioita, eikä viisumikäsittelijällä ole penniäkään vaihtorahaa
- viisumikäsittelijä hoitaa kolmen edellisen asiakkaan papereita samanaikaisesti sinun kanssasi
- lähtökentällä virkailija ilmoittaa, ettet pääse koneeseen, koska sinulla ei ole Intian viisumia
- jokaisessa majapaikassa pitää selittää, että nämä kolme erikoista leimaa ovat viisumi
Kahden viikon kokemusten jälkeen Intiaan verrattuna Peking ja Thaimaa olivat erittäin vaivattomia kohteita. Autonvuokrausseikkailusta lisää myöhemmin, ehkä.
